Oculus Quest 2 VR-lasit ovat entistä tehokkaammat ja edullisemmat Kommentit pois päältä artikkelissa Oculus Quest 2 VR-lasit ovat entistä tehokkaammat ja edullisemmat

Termi “brain rot” eli vapaasti suomennettuna “aivomätä” on noussut netissä suosituksi tavaksi kuvata tunnetta, kun pää tuntuu tyhjältä tuntikausien someselaamisen jälkeen. Vaikka ilmaus kuulostaa vitsiltä, tutkijoiden mukaan siinä on pieni totuuden siemen: runsas sosiaalisen median käyttö voi vaikuttaa keskittymiseen, muistiin ja mielenterveyteen.

Lyhyiden videoiden selaaminen esimerkiksi TikTok-palvelussa tai muissa vastaavissa sovelluksissa on yhdistetty heikompaan keskittymiskykyyn ja lisääntyneeseen ahdistukseen. Tutkijoiden mukaan jatkuvat keskeytykset: ilmoitukset, uudet videot ja jatkuva aiheesta toiseen hyppiminen, pirstovat huomiokykyä. Tämä voi tehdä pitkästä sisällöstä, kuten 20 minuutin opetusvideosta, yllättävän raskaan tuntuisen.

Tutkimuksissa on myös havaittu yhteyksiä runsaan ruutuajan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä. Yhdessä laajassa tutkimuksessa havaittiin, että paljon ruutuaikaa viettävillä lapsilla aivokuoren paksuus oli joillakin alueilla pienempi. Aivokuori on tärkeä esimerkiksi muistille, päätöksenteolle ja impulssien hallinnalle. Tutkijat kuitenkin korostavat, ettei kyse ole yksinkertaisesta syy–seuraus-suhteesta: on mahdollista, että helposti häiriintyvät ihmiset hakeutuvat muutenkin enemmän puhelimen pariin.

Myös tekoäly voi vaikuttaa oppimiseen. Pienessä kokeessa opiskelijat, jotka käyttivät chatbotteja esseiden kirjoittamiseen, muistivat työnsä sisällöstä selvästi vähemmän kuin ne, jotka kirjoittivat vastaukset itse. Tutkijoiden mukaan aivojen eri alueiden välinen aktiivisuus oli myös vähäisempää chatbotin käyttäjillä.

Kaikki ruutuaika ei kuitenkaan ole samanlaista. Asiantuntijoiden mukaan ratkaisevaa on se, mitä ruudulla tekee. Yksinkertaiset keinot auttavat: puhelin pois makuuhuoneesta, sovellusten käytön rajoittaminen ja se, ettei kaikkea ulkoista ajattelua tekoälylle. Pieni vaiva ja keskittyminen eivät ole ongelma – ne ovat itse asiassa juuri sitä treeniä, jota aivot tarvitsevat pysyäkseen kunnossa.

Suomeen on julkaistu uudet digisuositukset, jotka perustuvat huoleen lasten kasvavasta ruutuajasta ja sen vaikutuksista kehitykseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan digilaitteet eivät tuo hyötyä pienille lapsille, päinvastoin ne voivat haitata aivojen, kielen ja tunnesäätelyn kehittymistä.

Alle 2-vuotiaille ei suositella ruutuaikaa lainkaan. Asiantuntijoiden mukaan nopeasti kehittyvät aivot tarvitsevat todellista vuorovaikutusta: leikkiä, liikettä, katsekontaktia ja aikuisen läsnäoloa. Ruutu ei pysty korvaamaan näitä, ja sen käyttäminen lapsen rauhoittamiseen voi heikentää lapsen kykyä säädellä tunteitaan ilman ulkoisia ärsykkeitä.

Myös isompien lasten kohdalla suositukset ovat tiukat. 2–5-vuotiaille ruutuaikaa suositellaan enintään tunti päivässä, samoin 6–10-vuotiaille. 11–13-vuotiaille yläraja on kaksi tuntia vapaa-ajalla. Liiallinen ruutuaika on yhdistetty muun muassa keskittymisvaikeuksiin, uniongelmiin ja lisääntyneeseen levottomuuteen.

Erityistä huolta herättää älypuhelimen varhainen hankinta. Tutkimusten mukaan oma laite lisää käyttöä merkittävästi ja altistaa lapsen sisällöille, jotka eivät ole ikätasolle sopivia. Siksi omaa älypuhelinta ei suositella alle 13-vuotiaille, eikä sosiaalisen median palveluiden käyttöä pidetä lapsille turvallisena.

Suositusten tavoitteena on tukea vanhempia arjessa. Lasten digilaitteiden käyttö on kasvanut nopeasti, ja rajojen asettaminen voi olla vaikeaa erityisesti silloin, kun ruudut ovat jo osa päivittäistä rutiinia. Asiantuntijat muistuttavat myös aikuisten omasta esimerkistä: lapsi oppii ennen kaikkea siitä, mitä kotona näkee.