Artikkelit, Pelimusiikki, Pelit

”Lapsuuden traumaa ja iloa” – Pelimusiikin ikivihreät, osa 1 Kommentit pois päältä artikkelissa ”Lapsuuden traumaa ja iloa” – Pelimusiikin ikivihreät, osa 1

Pelimusiikin ikivihreät on Errori.netin toinen uusi artikkelisarja, jossa toimittajamme poimii joka viikko kasaan kourallisen jollain tapaa hänen omaa elämäänsä mullistaneita pelisävellyksiä. Kappaleet ovat voineet riemastuttaa, vihastuttaa tai aiheuttaa monia muita vahvoja reaktioita, mutta ennen kaikkea, ne ovat jääneet elämään ikuisina korvamatoina omaan sisimpäänsä. Ne soivat kuin päättymättömältä kasetilta, joka ei koskaan mene solmuun.

Ensimmäisen artikkelisarjan valinnat pienten nippelitietojen kera voit katsastaa tästä alta:

Theme

Duke Nukemin klassisen tunnusbiisin on säveltänyt yhdysvaltalainen säveltäjä Lee Jackson, joka toimi 3D Realmsin musiikki- ja ääniohjaajana vuosina 1994-2002. ei ole Jacksonin ainoa merkkiteos, sillä hän on käyttänyt terävää sävellyskynäänsä mm. Stargunnerin & Shadow Warriorinkin parissa. Yhdysvaltalainen thrash-jätti on tehnyt kyseisestä kappaleesta varsin menevän coveroinnin, jonka vuoksi useat elävätkin siinä uskossa, että kyseessä on edellä mainitun yhtyeen säveltämä tunnuskappale. Oli miten oli, menevä se ainakin on ja kieltämättä aina kun sen kuulee, tekee mieli kaivaa legendaarinen 3D naftaliinista oitis!

XCOM: Terror From The Deep (GEOSCAPE)

Kun herran vuonna 1995 Leijonat voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa, allekirjoittaneen jo huomattavasti vanhemmat velipojat olivat hankkineet DOS:lle XCOM-sarjan uusimman teoksen ”Terror From The Deep”. Pienelle pojalle ei suinkaan riittänyt yöunien menettäminen pelkän pelimateriaalina näkemisestä, ei suinkaan! Monille vanhoille pelaajille lienee tuttu pelin Geoscape-teema, jossa on omalla tavalla jotain niin karmivaa, että näin vanhemmallakin iällä meinaa tulla ns. äitiä ikävä sen kuullessaan. Kappaleen takana ovat brittiläiset säveltäjät John Broomhall & Allister Brimble. Miekkosten sävelkynää on sittemmin kuultu mm. myöhemmissäkin XCOM-peleissä, mutta muina tunnettuina esimerkkeinä mainittakoon vielä monille tunnetut Driver- sekä -pelisarjat.

Crash Bandicoot Theme

Kivana vastapainona edelliseen, lisätään tämän viikon artikkelisarjan viimeiseksi valinnaksi hyvän mielen nostatusta Crash Bandicootin tahtiin. Kyseisen teeman on säveltänyt yhdysvaltalainen Josh Mancell, jonka sävellyskynän jälkiä on kuultu pelimaailman lisäksi myöskin television sekä elokuvamaailmankin puolella hyvinkin laajasti. Hänet on palkittu televisiotyöstään vuosina 2002-2003 Daytime Emmy-palkinnolla Clifford the Big Red Dog -sarjan musiikeista. Pelimaailmassakaan Josh ei ole jäänyt yhden hittituotteen ihmeeksi. Hänen kynänsä jälki kuuluu myös -pelisarjan soundtrackeilla.

Kommentoi

”Palmujen alla mun hyvä olla on” – Pelimusiikin ikivihreät, osa 2 Kommentit pois päältä artikkelissa ”Palmujen alla mun hyvä olla on” – Pelimusiikin ikivihreät, osa 2

Pelimusiikin ikivihreät on Errori.netin toinen uusi artikkelisarja, jossa toimittajamme poimii joka viikko kasaan kourallisen jollain tapaa hänen omaa elämäänsä mullistaneita pelisävellyksiä. Kappaleet ovat voineet riemastuttaa, vihastuttaa tai aiheuttaa monia muita vahvoja reaktioita, mutta ennen kaikkea, ne ovat jääneet elämään ikuisina korvamatoina omaan sisimpäänsä. Ne soivat kuin päättymättömältä kasetilta, joka ei koskaan mene solmuun.

Toisen artikkelisarjan valinnat pienten nippelitietojen kera voit katsastaa tästä alta:

DuckTales – The Moon Theme

”The Moon Theme” on Hiroshige Tonomuran säveltämä kappale ikivihreään DuckTales -videopeliin vuonna 1989. Tonomura on japanilainen säveltäjä, joka on toiminut Capcomin ja Taiton palveluksessa, mutta valitettavasti kovinkaan tunnetusta tekijästä ei tässäkään tapauksessa puhuta. Melkoisen hitin hän silti on onnistunut säveltämään, sillä vielä vuosikymmeniäkin myöhemmin The Moon Theme tunnustetaan yhdeksi kaikkien aikojen pelimelodioista. Kulttimainetta sillä löytyy siis vaikka muille jakaa!

Full Throttle (Intro)

on yksi niistä peliteoksista, jonka intro on yksi kaikkien aikojen päheimmistä, kuten nuoriso tapaa sanoa. Kiitoksena siitä kuuluu myös erittäin rokkaavan musiikin, jonka taustalla häärii jenkkiläinen jo vuonna 1999 toimintansa lopettanut rockpumppu Gone Jackals. Yhtyeen vuonna 1995 julkaistu ”Bone To Pick”-albumi onkin tuotettu yhteistyössä LucasArtsin kanssa nimenomaan Full Throttlea silmällä pitäen ja täten siitä tulikin kyseisen yhteistyön vuoksi yhtyeen menestyneimmistä albumeista, joka sai kuuluvuutta ensimmäistä kertaa sitten myös rajojen ulkopuolellekin.

Grand Theft Auto – Theme

Allekirjoittaneella on hyvin lämpimät suhteet kaikkeen 80-lukuiseen teemaan. Täten täytyy myös tunnustaa, että -sarjan ehdoton suosikkini on Vice City. Viimeisenä nostatuksena viikon artikkeliosiossa tahdonkin tuoda esille kyseisen pelin introna toimivan ”Theme From Vice Cityn”. Kappaleen on säveltänyt silloinen Rockstarin hovimuusikkona tunnettu Lex Horton. Onnistunut kiteytys useastakin kasariteemaisesta tunnarista saa hymyn huulilla ja sielun irtaantumaan kohti lämpimiä Miami Beachin rantoja. Mikäs siinä sitten palmujen alla köllötellessä, sillä palmujen alla mun hyvä olla on.

Teksti: Jaakko Nygård

Kommentoi

Täydellisyyttä hipovaa sankaristrategiaa – arvostelussa Marvel’s Midnight Suns Kommentit pois päältä artikkelissa Täydellisyyttä hipovaa sankaristrategiaa – arvostelussa Marvel’s Midnight Suns

Marvel's Midnight Suns (Xbox Series X)

9 / 10
Hyvää Pelimekaniikka. Koukuttava taistelusysteemi. Kiinnostavat hahmot. Ihmissuhdesimulaattori kaupanpäälle. Huonoa Graafinen ilme, joka muistuttaa välissä jopa mobiilipelejä. Vastustaja ei osaa piiloutua niin hyvin, kuten esimerkiksi XCOMissa. Tarina jää vähän b-luokan tasolle.

2K ja Entertainment ovat julkaisemassa uuden taktisen Marvel’s Midnight Suns -roolipelin, joka sijoittuu Marvel-universumin synkemmälle puolelle. 

’s Midnight Suns ei pelkästään tarjoa pelaajille tilaisuutta elää legendaaristen sankareiden rinnalla, vaan he voivat myös kokea uuden alkuperäistarinan, joka sukeltaa syvälle Marvel-universumin kammottaviin varjoihin. Pimeys laskeutuu. Nouse!

Pelin on kehittänyt Firaxis Games, ylistetyistä ja maailmankuuluista Civilization- ja -pelisarjoista vastannut legendaarinen studio. ’s Midnight Suns sisältää kuuluisan kattauksen sankareita mm. Avengersista, X-Menistä ja Runawaysistä, ja se lupaa elokuvallisen taktista taistelua supersankariotteella, peliin vaikuttavia ystävyyksiä ja Marvelin synkempää puolta käsittelevän unohtumattoman seikkailun.

Kun XCOMin tekijät lähtevät tekemään strategiapeliä omalle tyylilleen uskollisena, saattoi monen odottavan aika käydä turhankin pitkäksi. Odottavan aika kuitenkin päättyi vuoden 2022 loppupuoliskolla, kun Marvel’s Midnight Suns viimein ilmestyi kauppojen hyllyille. Eikä tuo odotus näyttänyt tuottavan intohimoisille faneilleen pettymystä, kun se samalla löi luun kurkkuun myös hitusen pessimistisimmille pelaajillekin – kuten myös allekirjoittaneillekin.

Marvel's Midnight Suns

Myönnettäköön, että suurenluokan nörttinä Marvelin teokset ovat kuitenkin aina olleet itselleni vähän toissijaisia juttuja, joten taustoista tai hahmoista ei voi sen kummemmin sanoa juurikaan mitään. Siksi pelkkä myyntinimike ”Marvel” ei pelkästään aiheuta juurikaan suurempia kylmiä väreitä. Ehkä Midnight Sunsilla on kuitenkin jokseenkin positiivinen vaikutus siinä mielessä, että muutama vähän tuntemattomampi hahmo alkoi kiinnostamaan hitusen enemmänkin, joten taustoja on todellakin pengottu pelikokemuksen aikana.

Tehtävänäsi on Lilithin jälkeläisenä rekrytoida kasaan sellainen joukkio, jolla estetään horisontissa lähestyvät pahuuden voimat- sekä väistämättömältä vaikuttava maailmanloppu. Pelaajan hahmo pelissä ei siis ole mikään valmis Marvelin hahmo, vaan se kustomoidaan itsellesi mieluisaksi sankariksi- tai sankarittariksi. Muut hahmot ympärilläsi vaikuttavat hahmot koostuvat aina jo massallekin tunnetusta Iron Manista aina vähän varjoihin jääneistä Marvel hahmoista. Jokaisella hahmolla on omat uniikit erityistaitonsa, jotka auttavat pelin taisteluissa huomattavissa määrin. Erityisen miellyttävää pelissä onkin se, että siitä osaa nauttia silti täysillä vaikka universumin hahmot olisivatkin kaikki sinulle täysin tuntemattomia – etenkin jos -tyylinen paahto on sinulle erityistä herkkua.

Kyseessä on strategiapeli isolla S:llä. Pahuuden voimat on niputettava vuoropohjaisella mätöllä tehokkaasti, jos suinkin mielii jäädä eloon ja edetä eteenpäin. Jos vuoropohjaista taistelua lähdetään vertaamaan vanhoihin kunnon XCOMeihin, jäädään pelin vaikeudessa ja mielenkiinnon ylläpitämisessä hieman jalkoihin. Nämä örkit kun eivät osaa juurikaan piiloutua, kuten avaruusoliot edellämainituissa teoksissa. Täten Midnight Sunsin mäiske on huomattavasti tylsempää. Tämä puute kuitenkin paikataan pelin toisenlaisella sisällöillä.

Midnight Protocol

Midnight Suns on jokseenkin erikoinen kombinaatio, sillä strategian ja roolipelin lisäksi se sisältää myös jonkinlaista sosiaalistakin simulaattoria (Sims?). Yhdellä iskulla on onnistuttu lyömään siis useampikin kärpänen. Se tarjoaa päätehtävän lisäksi myös suuren määrän sivuhommia, mutta ne eivät juurikaan sytyttäneet ja täten saivat jäädä luvan odottelemaan ns. ”parempia maailmanaikoja”. Eikä pelin päätarinakaan tosin mistään penaalin terävimmästä päästä ole, mutta onneksi muu sisältö on toteutettu niin laadukkaasti, että B-luokan tarinointi ei juurikaan harmaita hiuksia tuota.

Mekaniikoiltaan Midnight Suns on onnistunut kokonaisuus, mutta graafisesti se jättää hieman toivomisen varaa. Välissä se saattaa muistuttaa tyyliltään vanhentunutta mobiilipeliä, mutta eipäs se strategiamaailmassa niin paljoa kuitenkaan häirinnyt. Musiikeista ja ääninäyttelystä erikseen vielä pienet plussat. Kun peli suorittaa muilta osin niinkin koukuttavasti, että vuorokausien pelaamiset saa toivomaan vain lisää ja lisää, on suurimmalti osin onnistuttu toimittamaan lähes kiitettävällä tasolla.

Toivon mukaan Midnight Suns tulee saamaan joku päivä jatko-osan ja tuolloin näillä muutamilla puuttuvilla osa-alueilla ollaan hiottu särmiä niin, että kyseessä olisi tuolloin lähes täyden kympin pelikokonaisuus. Joka tapauksessa, jos Marvel’s Midnight Suns ei ole sinulle vielä tuttu teos, nyt viimeistään on aika toimia ja poimia peli itsellesi laarista. Kyseessä on yksi vuoden 2022 kiinnostavimmista pelitapauksista.

Kommentoi