Pelit, Teknologia

Tällaiset ovat HP:n, Valven ja Microsoftin uudet virtuaalilasit Kommentit pois päältä artikkelissa Tällaiset ovat HP:n, Valven ja Microsoftin uudet virtuaalilasit

HP Reverb G2

Uutisoimme aiemmin HP:n, Valven ja Microsoftin tulevista virtuaalilaseista ja nyt kyseisistä kakkuloista on saatu lisää tietoa. Lasien tarkoituksena on tuoda lähes Valve Index -lasien tasoista suorituskykyä huokeampaan hintaan.

HP Reverb G2
Lasit ovat myös tasapainotettu paremmin pidempiä pelisessioita silmällä pitäen.

Reverb G2 -lasit ovat yritysasiakkaiden sijaan suunnattu pelimarkkinoille ja ne tukevat 2160 x 2160 resoluutiota ja 4K -laatua. Resoluution puolesta lasit ovat parhaillaan markkinoiden kärkiluokassa ja enemmän kuin Valven Index -laseissa, joissa on 1400 x 1600 tarkkuus.

Muiden ominaisuuksien joukossa on mm. kaiuttimet, jotka ovat n. sentin päässä korvista. Laseissa on myös kytkin pupillien välisen etäisyyden säätämiseen, sekä magneetilla kiinnitettävät pehmusteet. Lasit ovat myös tasapainotettu paremmin pidempiä pelisessioita silmällä pitäen.

HP Reverb G2
Lasien mukana tulevat ohjaimet ovat hyvin Oculus Touchin kaltaiset.

Lasien mukana tulevat ohjaimet puolestaan ovat hyvin Oculus Touchin kaltaiset, niistä kuitenkin puuttuu Valve Indexin sormientunnistusominaisuus. Lasit tukevat myös SteamVR ja Windows Mixed Reality -ohjaimia.

Hinnaltaan lasit asettuvat Oculus Rift S -lasien kanssa samaan luokkaan. Ei halvimmasta päästä, mutta silti edullisemmat kuin Valven Index -lasit. Laseista voi parhaillaan tehdä ennakkotilauksia, jonka perusteella HP mittaa kysyntää. Reverb G2 tulevat myyntiin syksyllä.

Valve saattaa olla syy PlayStationin PC-julkaisujen hiipumiseen Kommentit pois päältä artikkelissa Valve saattaa olla syy PlayStationin PC-julkaisujen hiipumiseen

Huhut siitä, että Sony Interactive Entertainment olisi vetäytymässä PC-julkaisuista, ovat herättäneet paljon keskustelua pelialalla. Useiden raporttien mukaan osa PlayStationin PC-porteista olisi peruttu, mikä on saanut pelaajat pohtimaan, miksi strategia on mahdollisesti muuttumassa.

Yksi teoria tulee entiseltä Bluepoint Games -kehittäjältä Peter Dalton. Hänen mukaansa todellinen syy voi olla Valven suunnittelema uusi Steam Machine, joka voisi muuttaa konsolien ja PC-pelaamisen välistä tasapainoa.

Dalton arvioi, että jos PlayStation julkaisi pelinsä samaan aikaan sekä konsoleille että PC:lle, Steam Machine voisi tarjota pelaajille parhaat puolet molemmista maailmoista. Konsolimaisen helppokäyttöisyyden sekä PC-alustan laajan pelivalikoiman. Tällöin pelaajat voisivat teoriassa pelata myös PlayStationin omia pelejä PC-pohjaisella konsolilaitteella, mikä voisi heikentää Sonyn oman konsolin vetovoimaa.

Samankaltaisen näkemyksen on esittänyt myös entinen Blizzard Entertainmentin johtaja Mike Ybarra, jonka mukaan Valve voi muodostaa todellisen uhan perinteiselle konsolimarkkinalle. Ajatus on jopa hieman ironinen. Konsolisotaa ovat vuosia käyneet PlayStation, Xbox ja Nintendo, mutta lopulta voittajaksi saattaisi nousta PC-kauppapaikka Steam.

Valve on aiemminkin yrittänyt murtautua konsolimarkkinoille Steam Machine -hankkeella, mutta tällä kertaa tilanne voi olla erilainen. SteamOSn kehitys, sekä Steam Deckin tuomat kokemukset ovat vahvistaneet Valven asemaa laitepuolella. Jos uusi Steam-konsoli todella näkee päivänvalon, kilpailu konsolien ja PC-alustojen välillä voi muuttua merkittävästi.

Laboratoriossa kasvatetut aivosolut oppivat pelaamaan yksinkertaista peliä Kommentit pois päältä artikkelissa Laboratoriossa kasvatetut aivosolut oppivat pelaamaan yksinkertaista peliä

Yhdysvalloissa on otettu yllättävä askel kohti biologisen älyn ja teknologian yhdistämistä. University of California, Santa Cruz -yliopiston tutkijat ovat onnistuneet opettamaan laboratoriossa kasvatettuja ihmisen aivosoluja pelaamaan yksinkertaista videopeliä, ilman silmiä, korvia tai mitään perinteistä aistisyötettä.

Kyse ei ole mistään monimutkaisesta seikkailusta, vaan niin sanotusta “cart-pole”-tehtävästä, jossa tasapainotetaan digitaalista keppiä. Sama testi on tuttu tekoälyjärjestelmien koulutuksesta. Tutkijoiden mukaan aivo-organoidien, eli pienikokoisten, aivokudosta muistuttavien solurykelmien onnistumisprosentti nousi 4,5 prosentista 46 prosenttiin, kun niitä koulutettiin sähköisillä palkkio- ja rangaistussignaaleilla.

Luku ei ehkä kuulosta mullistavalta verrattuna moderniin tekoälyyn, mutta tutkijoille se on merkittävä osoitus siitä, että jo hyvin pienet solurykelmät kykenevät oppimaan ja mukautumaan. Käytännössä solut reagoivat sähköisiin ärsykkeisiin ja oppivat parantamaan suoritustaan ilman perinteisiä aistikanavia.

Samaan aikaan bioelektristen rajapintojen kehitys etenee muuallakin. Northwestern University:ssa tutkitaan suoria yhteyksiä aivokudoksen ja tietokonejärjestelmien välillä. Tulevaisuudessa tämä voisi tarkoittaa tekoälyjärjestelmiä, jotka hyödyntävät oikeita ihmisen aivosoluja, ainakin teoriassa.

Pelialalla tekoäly näkyy jo nyt. Activision Blizzard on vahvistanut hyödyntäneensä generatiivista tekoälyä esimerkiksi Call of Duty -sarjassa. Samaan aikaan Microsoftin pelijohtoon noussut Asha Sharma on linjannut, ettei halua nähdä sielutonta tekoälymössöä peleissä. Laboratoriossa tasapainotteleva digitaalikeppi ei vielä mullista viihdettä, mutta se saattaa kertoa, mihin suuntaan älyn ja peliteknologian rajapinta on matkalla.