Tekoälytyökalu poistaa AI-generoidut Mario-kuvat verkosta Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälytyökalu poistaa AI-generoidut Mario-kuvat verkosta

The Verge raportoi, että sosiaalisen median sivustolla X/Twitter julkaistut kuvat Nintendon ikonisesta maskotista, jotka on luotu Elon Muskin xAI:n Grok AI -työkalulla, poistettiin verkkoympäristöstä DMCA-ilmoitusten vuoksi, jotka ovat peräisin yrityksestä nimeltä Tracer.

Tracer kuvailee itseään ”uuden sukupolven brändisuojausratkaisuksi”, joka ”jatkuvasti löytää, analysoi ja pysäyttää brändin väärinkäytön Web2- ja Web3-digikanavilla”. Se käyttää niin kutsuttua Human-in-the-Loop AI -brändisuojausteknologiaa, joka ”lyhentää merkittävästi aikaa havaitsemisesta täytäntöönpanoon automatisoimalla älykkäästi tarkasteluprosessia ja tarjoamalla automaattisesti täytäntöönpanosuosituksen”.

Nintendo ja Tracer eivät ole vielä kommentoineet asiaa.

The Vergen Tom Warren näki kuvan Mariosta tekemässä erilaisia ​​ei-perheystävällisiä asioita (polttamassa savuketta ja juomassa olutta), jonka hän oli luonut Grokilla, poistettiin X/Twitteristä Digital Millennium Copyright Act (DMCA) -valituksen seurauksena, jonka on lähettänyt ”asiakastukipäällikkö” Tracerilta. Warrenin Grok-generoima kuva Xboxin maskotti Master Chiefistä pelaamassa PS5:llä säilyi kuitenkin.

Warrenin mukaan hänelle lähetetty poistonotifikaatio mainitsi Nintendo of American tekijänoikeuden Mariolle, mikä viittaa siihen, että Tracer toimi Nintendon puolesta. Toinen tili, joka käytti Grokia luodakseen kuvan Luigista IDF-sotilaana, kertoi äskettäin, että heidän sisältönsä oli myös poistettu verkosta. Tyhjennyskampanjan keskellä Mario-fanitaidetta jää ilmeisesti ristituleen.

Vaikka ei ole varmuutta siitä, osallistuuko Nintendo näiden poistojen yksityiskohtiin, yhtiö on kuuluisa brändiensä suojelusta ja haastoi äskettäin Palworld-tekijän Pocketpairin väitetystä patentinväärennöksestä, toiminnasta, joka näytti osaltaan auttavan Palworldin julkaisun lykkäämisessä PS5:llä Japanissa. Yhtiöllä on historia menestyksellisistä poistoista, pakottaen fanipelit offline-tilaan ja jopa haastamalla emulaattoreiden luojia.

Generatiivinen tekoäly on yksi kuumimmista aiheista luovilla aloilla juuri nyt ja polttava kysymys myös itse videopelikehityksessä. Eettisten ja tekijänoikeuskysymysten lisäksi ammattiliitot ovat ilmaisseet huolensa siitä, että generatiivinen tekoäly voisi korvata työpaikkoja, ja videopelien esiintyjät ovat vaatineet lisää suojaa sen käyttöä vastaan.

AI-pioneeri: tekoäly on vaikuttavaa mutta rajallista – ei korvaa ihmisiä lähiaikoina Kommentit pois päältä artikkelissa AI-pioneeri: tekoäly on vaikuttavaa mutta rajallista – ei korvaa ihmisiä lähiaikoina

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Tekoälytutkija ja -vaikuttaja Andrew Ng muistuttaa, että tekoäly on samanaikaisesti sekä hämmästyttävän tehokasta että selvästi rajallista. Hänen mukaansa teknologia ei ole lähelläkään yleistä tekoälyä (AGI), joka pystyisi suoriutumaan kaikista ihmisen tehtävistä ihmisen tasolla.

Ng suhtautuu myönteisesti tekoälyn kehitykseen ja uskoo edistyksen jatkuvan, vaikka alaa ravistelevat väitteet kuplasta, hallusinaatiot ja kasvava sääntely. Hänen mukaansa nykyiset tekoälymallit vaativat edelleen paljon käsityötä, dataa ja ihmisen ohjausta, eikä nykyinen kehityssuunta yksin riitä viemään kohti AGI:tä.

Erityisen kriittinen Ng on väitteille, joiden mukaan ihmisten ei kannattaisi enää opetella koodaamista tekoälyn vuoksi. Päinvastoin: tekoälyn helpottaessa ohjelmointia yhä useamman tulisi osata koodata. Tulevaisuudessa menestyvät ne, jotka osaavat käyttää tekoälyä työnsä tehostamiseen.

Ng myöntää tekoälyn riskit, mutta katsoo hyötyjen olevan tällä hetkellä selvästi haittoja suuremmat. Hänen viestinsä on maltillinen mutta optimistinen: tekoäly muuttaa työtä ja yhteiskuntaa, mutta ihmiset pysyvät keskiössä vielä pitkään.

Japanilaisnainen meni naimisiin tekoälypuolisonsa kanssa – sormukset vaihdettiin AR-laseilla Kommentit pois päältä artikkelissa Japanilaisnainen meni naimisiin tekoälypuolisonsa kanssa – sormukset vaihdettiin AR-laseilla

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Japanissa 32-vuotias Yurina Noguchi on noussut otsikoihin avioiduttuaan tekoälyn luoman poikaystävänsä kanssa. Sulhanen, Lune Klaus Verdure, esiintyi vihkiseremoniassa puhelimen ruudulla ja lisätyn todellisuuden älylasien kautta. Kyseessä oli Noguchin itse ChatGPT:n avulla luoma hahmo, joka pohjautuu videopelihahmoon.

Seremonia järjestettiin lokakuussa Okayamassa, ja kaikki perinteet noudatettiin – hääpukua, kukkakimppua ja sormuksia myöten. Koska tekoälylle ei ollut määritelty omaa ääntä, sulhasen vihkivalat luki hääsuunnittelija. Valoissa kuultiin jopa romanttinen kysymys siitä, miten “ruudun sisällä elävä” olento oppi rakastamaan niin syvästi.

Noguchi kertoo tutustuneensa ChatGPT:hen alun perin hakiessaan neuvoja vaikeaan parisuhteeseen. Chatbotin kehotuksesta hän päätti eron, ja myöhemmin loi tekoälystä version suosikkihahmostaan. Ajan myötä keskustelut syvenivät, ja tekoäly alkoi jäljitellä hahmon persoonallista puhetapaa – lopputuloksena syntyi hänen “puolisonsa”.

Ilmiö ei ole Japanissa täysin poikkeuksellinen. Reutersin mukaan kiintymys fiktiivisiin hahmoihin ja niin sanottuihin “fiktiivisromanttisiin” suhteisiin on yleistynyt, erityisesti nuorten keskuudessa. Asiantuntijat kuitenkin varoittavat tekoälyn tarjoamasta täydellisesti mukautetusta vuorovaikutuksesta, joka voi hämärtää todellisten ihmissuhteiden vaatimuksia.

Noguchi on tietoinen riskeistä ja rajoittaa itse tekoälyn käyttöä. Hän painottaa, ettei hae tekoälystä pakotietä todellisuudesta, vaan tukea arkeensa. Hänen mukaansa suhde tekoälyyn vaatii harkintaa ja rajoja, aivan kuten mikä tahansa muukin suhde, vaikka toinen osapuoli asuisikin näytön sisällä.