Teknologia

”Tohtoritason” tekoäly uhkaa korvata pian jopa keskitason ohjelmistokehittäjiä Kommentit pois päältä artikkelissa ”Tohtoritason” tekoäly uhkaa korvata pian jopa keskitason ohjelmistokehittäjiä

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

OpenAI:n odotetaan lähiviikkoina julkistavan merkittävän läpimurron tekoälyn kehityksessä. Yhtiö on kehittämässä tohtoritason ”super-agentteja”, jotka kykenevät suorittamaan monimutkaisia inhimillisiä tehtäviä.

OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman on sopinut suljettujen ovien takana pidettävän tiedotustilaisuuden Yhdysvaltain hallinnon virkamiehille tammikuun 30. päiväksi. Tilaisuus liittyy tähän odotettuun kehitysaskeleeseen tekoälyn saralla.

Tulossa oleva kehitys selittää, miksi Metan Mark Zuckerberg ja muut teknologiajohtajat ovat puhuneet julkisesti tekoälyn korvaavan keskitason ohjelmistokehittäjiä ja muita työpaikkoja tänä vuonna. Zuckerberg ennusti äskettäin Joe Roganin haastattelussa, että vuonna 2025 Metalla ja muilla alan yrityksillä on käytössään tekoäly, joka vastaa keskitason ohjelmistokehittäjää.

Lähteet Yhdysvaltain hallinnossa ja johtavissa tekoäly-yrityksissä kertovat, että kehitys on viime kuukausina ylittänyt odotukset. OpenAI julkaisi viime viikolla ”taloudellisen suunnitelman”, jossa se esittää, että oikeilla säännöillä ja infrastruktuuri-investoinneilla tekoäly voi käynnistää uudelleenteollistumisen eri puolilla maata.

Super-agenttien läpimurto voisi muuttaa tekoälyn hauskasta ja kiinnostavasta työkalusta todelliseksi ihmistyövoiman korvaajaksi. Nämä agentit eivät vain vastaa yksittäisiin komentoihin, vaan kykenevät tavoitteelliseen toimintaan. Ne voivat esimerkiksi:

  • Rakentaa uuden maksujärjestelmän alusta alkaen
  • Analysoida sijoituskohteita tutkimalla tuhansia lähteitä
  • Hoitaa monimutkaisia logistisia järjestelyjä, kuten kokousten ja matkojen suunnittelua

Kehityksessä on kuitenkin yhä haasteita, erityisesti tekoälyn taipumus ”hallusinoida” eli keksiä asioita. Luotettavuus on kriittinen kysymys, jos tekoälystä aiotaan tehdä autonomisia agentteja.

Samaan aikaan poliittinen kenttä on muutoksessa. Kongressin odotetaan käsittelevän massiivista tekoälyn infrastruktuurilakia amerikkalaisten työpaikkojen kasvun tukemiseksi. MAGA-liikkeen alkuperäiset jäsenet, kuten Steve Bannon, varoittavat tekoälyn tuhoavan erityisesti nuorten työpaikkoja hallinto- ja teknologia-aloilla.

OpenAI:n henkilöstö on kertonut ystävilleen olevansa sekä innostunut että huolissaan viimeaikaisesta kehityksestä. Väistyvä Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan uskoo seuraavien vuosien määrittävän, johtaako tekoälyn kehitys ”katastrofiin”.

Ruotsi kielsi tekoälyllä tehdyn hitin viralliselta listalta – Spotify-menestys ei riittänyt IFPI Swedenille Kommentit pois päältä artikkelissa Ruotsi kielsi tekoälyllä tehdyn hitin viralliselta listalta – Spotify-menestys ei riittänyt IFPI Swedenille

Ruotsissa on tehty poikkeuksellinen päätös musiikkilistojen historiassa. Tekoälyn avulla tuotettu kappale on poistettu maan viralliselta Sverigetopplistan-listalta, vaikka biisi ehti nousta korkealle Spotifyssa miljoonien kuunteluiden siivittämänä.

Kappale julkaistiin mystisen Jacub-nimisen artistin nimissä, ja se keräsi nopeasti valtavan määrän striimejä Ruotsissa. Pian kävi kuitenkin ilmi, että teos oli pääosin tekoälyn tuottama.

IFPI Sweden katsoi, että merkittävä tekoälyn käyttö rikkoo listakelpoisuuden sääntöjä, minkä vuoksi kappale todettiin virallisesti kelpaamattomaksi kansalliselle listalle.

Spotify puolestaan jatkaa kappaleen listaamista normaalisti, sillä palvelun algoritmit perustuvat puhtaasti kuunteludataan – ei siihen, kuka tai mikä musiikin on tehnyt.

Ensimmäisiä AI-kieltoja listoilla

Tapaus on yksi ensimmäisistä kerroista, kun tekoälyn tuottama musiikki on suljettu pois viralliselta kansalliselta listalta. Päätös nostaa esiin useita kysymyksiä:

  • Kuka on teoksen ”tekijä”, jos musiikin tekee algoritmi?
  • Pitääkö tekoälyprojektit merkitä eri tavalla kuin ihmisartistit?
  • Millä säännöillä listat ja palkinnot toimivat tulevaisuudessa?

Musiikkialalla käydään parhaillaan vilkasta keskustelua tekoälyn roolista luovassa työssä. Levy-yhtiöt, artistit ja alustat joutuvat määrittelemään, missä kulkee raja ihmisen ja koneen tekemän musiikin välillä – ja miten nämä pitäisi huomioida listoilla, tekijänoikeuksissa ja korvauksissa.

Asiasta on uutisoinut ensimmäisenä Yahoo.

Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään Kommentit pois päältä artikkelissa Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään

Kun tekoäly hiipii koteihin, taskuihin ja työpäiviin, osa ihmisistä tekee täyskäännöksen: ruudut kiinni ja kädet saveen, lankaan tai kirjaan. Ilmiötä kutsutaan analogiseksi elämäntyyliksi, eikä kyse ole pikaisesta digipaastosta vaan tietoisesta hidastamisesta maailmassa, jossa algoritmi ajattelee puolestamme.

Trendin kasvua on vaikea mitata tarkasti, mutta merkit ovat selviä. Yhdysvaltalaisen askarteluketju Michael’sin mukaan “analogisiin harrastuksiin” liittyvät haut ovat kasvaneet puolessa vuodessa 136 prosenttia. Ohjatut askartelupaketit myivät vuonna 2025 peräti 86 prosenttia enemmän, ja erityisesti niin sanotut mummoharrastukset, kuten neulominen, ovat räjähtäneet suosioon. Lankapaketit nousivat haussa huimat 1 200 prosenttia yhdessä vuodessa.

Monille analogisuus on vastalääke doomscrollaukselle ja tekoälyn tuottamalle sisällölle, joka tuntuu toistavalta ja sieluttomalta. 25-vuotias Shaughnessy Barker Kanadasta on vienyt ajatuksen pitkälle: hänellä on lankapuhelin, kasettikokoelma ja käsin kirjoitettuja kirjeitä. “Internetissä kaikki on nykyään tehty voittoa varten, ei iloksi”, Barker tiivistää ja kutsuu itseään suoraan tekoälyn vastustajaksi.

Myös CNN:n toimittaja Ramishah Maruf testasi analogista elämää palaamalla kahdeksi päiväksi 1990-luvulle: ei älypuhelimia, ei Alexaa, ei tekoälyä. Tilalle tulivat kirjat, neulominen ja filmikamera. Kokemus paljasti, ettei analogisuus tarkoita teknologian vihaamista, vaan sen rajaamista – päätöstä siitä, kuka kerää tietoa kenestä ja milloin.

Analoginen trendi ei todennäköisesti syrjäytä tekoälyä, mutta se muistuttaa yhdestä asiasta: joskus merkityksellisintä ei ole tehokkuus tai älykkyys, vaan se, että saa tehdä jotain hitaasti, käsin ja ilman kirkkaan sinistä ruutua.