Teknologia

”Tohtoritason” tekoäly uhkaa korvata pian jopa keskitason ohjelmistokehittäjiä Kommentit pois päältä artikkelissa ”Tohtoritason” tekoäly uhkaa korvata pian jopa keskitason ohjelmistokehittäjiä

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

OpenAI:n odotetaan lähiviikkoina julkistavan merkittävän läpimurron tekoälyn kehityksessä. Yhtiö on kehittämässä tohtoritason ”super-agentteja”, jotka kykenevät suorittamaan monimutkaisia inhimillisiä tehtäviä.

OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman on sopinut suljettujen ovien takana pidettävän tiedotustilaisuuden Yhdysvaltain hallinnon virkamiehille tammikuun 30. päiväksi. Tilaisuus liittyy tähän odotettuun kehitysaskeleeseen tekoälyn saralla.

Tulossa oleva kehitys selittää, miksi Metan Mark Zuckerberg ja muut teknologiajohtajat ovat puhuneet julkisesti tekoälyn korvaavan keskitason ohjelmistokehittäjiä ja muita työpaikkoja tänä vuonna. Zuckerberg ennusti äskettäin Joe Roganin haastattelussa, että vuonna 2025 Metalla ja muilla alan yrityksillä on käytössään tekoäly, joka vastaa keskitason ohjelmistokehittäjää.

Lähteet Yhdysvaltain hallinnossa ja johtavissa tekoäly-yrityksissä kertovat, että kehitys on viime kuukausina ylittänyt odotukset. OpenAI julkaisi viime viikolla ”taloudellisen suunnitelman”, jossa se esittää, että oikeilla säännöillä ja infrastruktuuri-investoinneilla tekoäly voi käynnistää uudelleenteollistumisen eri puolilla maata.

Super-agenttien läpimurto voisi muuttaa tekoälyn hauskasta ja kiinnostavasta työkalusta todelliseksi ihmistyövoiman korvaajaksi. Nämä agentit eivät vain vastaa yksittäisiin komentoihin, vaan kykenevät tavoitteelliseen toimintaan. Ne voivat esimerkiksi:

  • Rakentaa uuden maksujärjestelmän alusta alkaen
  • Analysoida sijoituskohteita tutkimalla tuhansia lähteitä
  • Hoitaa monimutkaisia logistisia järjestelyjä, kuten kokousten ja matkojen suunnittelua

Kehityksessä on kuitenkin yhä haasteita, erityisesti tekoälyn taipumus ”hallusinoida” eli keksiä asioita. Luotettavuus on kriittinen kysymys, jos tekoälystä aiotaan tehdä autonomisia agentteja.

Samaan aikaan poliittinen kenttä on muutoksessa. Kongressin odotetaan käsittelevän massiivista tekoälyn infrastruktuurilakia amerikkalaisten työpaikkojen kasvun tukemiseksi. MAGA-liikkeen alkuperäiset jäsenet, kuten Steve Bannon, varoittavat tekoälyn tuhoavan erityisesti nuorten työpaikkoja hallinto- ja teknologia-aloilla.

OpenAI:n henkilöstö on kertonut ystävilleen olevansa sekä innostunut että huolissaan viimeaikaisesta kehityksestä. Väistyvä Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan uskoo seuraavien vuosien määrittävän, johtaako tekoälyn kehitys ”katastrofiin”.

Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään Kommentit pois päältä artikkelissa Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään

Kun tekoäly hiipii koteihin, taskuihin ja työpäiviin, osa ihmisistä tekee täyskäännöksen: ruudut kiinni ja kädet saveen, lankaan tai kirjaan. Ilmiötä kutsutaan analogiseksi elämäntyyliksi, eikä kyse ole pikaisesta digipaastosta vaan tietoisesta hidastamisesta maailmassa, jossa algoritmi ajattelee puolestamme.

Trendin kasvua on vaikea mitata tarkasti, mutta merkit ovat selviä. Yhdysvaltalaisen askarteluketju Michael’sin mukaan “analogisiin harrastuksiin” liittyvät haut ovat kasvaneet puolessa vuodessa 136 prosenttia. Ohjatut askartelupaketit myivät vuonna 2025 peräti 86 prosenttia enemmän, ja erityisesti niin sanotut mummoharrastukset, kuten neulominen, ovat räjähtäneet suosioon. Lankapaketit nousivat haussa huimat 1 200 prosenttia yhdessä vuodessa.

Monille analogisuus on vastalääke doomscrollaukselle ja tekoälyn tuottamalle sisällölle, joka tuntuu toistavalta ja sieluttomalta. 25-vuotias Shaughnessy Barker Kanadasta on vienyt ajatuksen pitkälle: hänellä on lankapuhelin, kasettikokoelma ja käsin kirjoitettuja kirjeitä. “Internetissä kaikki on nykyään tehty voittoa varten, ei iloksi”, Barker tiivistää ja kutsuu itseään suoraan tekoälyn vastustajaksi.

Myös CNN:n toimittaja Ramishah Maruf testasi analogista elämää palaamalla kahdeksi päiväksi 1990-luvulle: ei älypuhelimia, ei Alexaa, ei tekoälyä. Tilalle tulivat kirjat, neulominen ja filmikamera. Kokemus paljasti, ettei analogisuus tarkoita teknologian vihaamista, vaan sen rajaamista – päätöstä siitä, kuka kerää tietoa kenestä ja milloin.

Analoginen trendi ei todennäköisesti syrjäytä tekoälyä, mutta se muistuttaa yhdestä asiasta: joskus merkityksellisintä ei ole tehokkuus tai älykkyys, vaan se, että saa tehdä jotain hitaasti, käsin ja ilman kirkkaan sinistä ruutua.

Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita

Ihmiset eivät aina näe maailmaa sellaisena kuin se on. Kuun koko näyttää suuremmalta horisontissa kuin korkealla taivaalla, vaikka etäisyys pysyy samana. Nyt tutkijat ovat huomanneet, että jotkut tekoälyt voivat erehtyä samoista optisista illuusioista kuin mekin. Tämä antaa uuden näkökulman siihen, miten aivomme käsittelevät näköhavaintoja.

Japanilaiset tutkijat testasivat PredNet-nimistä syväverkkoa illuusioilla, kuten pyörivillä “käärmeillä”, jotka näyttävät liikkuvan, vaikka kuva on täysin staattinen. Yllättäen tekoäly erehtyi samoista kohdista kuin ihmiset, tukien teoriaa siitä, että aivomme ennakoivat liikettä ennen kuin näemme sen. Erotkin löytyivät: kun ihmiset keskittyvät yhteen kohtaan, muu liike näyttää pysähtyvän, mutta PredNet näkee kaiken liikkuvana kerralla.

Toisaalla australialaiset tutkijat yhdistivät kvanttifysiikkaa tekoälyyn mallintaakseen, miten ihminen voi nähdä esimerkiksi Rubin-vaasin joko maljakoksi tai kahdeksi profiiliksi. Tekoäly vaihteli tulkintojen välillä aivan kuten ihmiset, mikä antaa viitteitä siitä, miten aivomme tekevät päätöksiä epävarmoissa tilanteissa.

Tutkimus ei tarkoita, että aivomme olisivat kvanttisia, vaan että tietyt päätöksentekoprosessit voidaan ymmärtää paremmin kvanttimekaniikan avulla. Lisäksi ilmiöstä voi olla apua, kun suunnitellaan, miten avaruusmatkailijat näkevät maailman painottomuudessa. Näyttäisi siltä, että näkökokemuksemme muuttuu, kun silmämme eivät voi arvioida etäisyyksiä maan vetovoiman mukaan.

Vaikka tekoäly ei vieläkään näe maailmaa aivan kuin me, sen avulla voimme ymmärtää, miksi aivomme tekevät oikoteitä ja miksi joskus “näemme harhoja”. Se on kuin katselisimme omaa näköjärjestelmäämme peilistä ja tekoäly on peili, joka ei valita.