Teknologia

Yhdysvaltain tekijänoikeustoimisto: Tekoälyavusteiset työt voivat saada tekijänoikeussuojan riittävällä inhimillisellä luovuudella Kommentit pois päältä artikkelissa Yhdysvaltain tekijänoikeustoimisto: Tekoälyavusteiset työt voivat saada tekijänoikeussuojan riittävällä inhimillisellä luovuudella

Yhdysvaltain tekijänoikeustoimisto on julkaissut uuden raportin, jonka mukaan taiteilijat voivat saada tekijänoikeussuojan tekoälyn avulla luoduille teoksille, mikäli niissä on havaittavissa riittävästi inhimillistä luovuutta. Tämä linjaus voi merkittävästi selkeyttää tekoälytyökalujen käyttöä Hollywoodissa, musiikkiteollisuudessa ja muilla luovilla aloilla.

Kongressin kirjastossa toimiva tekijänoikeustoimisto käsittelee vuosittain noin puoli miljoonaa tekijänoikeushakemusta. Viime aikoina yhä useampi hakemus on koskenut tekoälyn avulla tuotettuja teoksia.

Tekijänoikeustoimiston johtaja korostaa, että viraston lähestymistapa perustuu inhimillisen luovuuden keskeiseen rooliin. ”Kun tämä luovuus ilmenee tekoälyjärjestelmien käytön kautta, se nauttii edelleen tekijänoikeussuojaa,” Perlmutter toteaa.

Tekoälyavusteinen teos voi saada tekijänoikeussuojan, jos taiteilijan kädenjälki on selvästi havaittavissa. Myös tekoälyn tuottaman sisällön luova muokkaaminen tai järjestely voi oikeuttaa tekijänoikeussuojaan.

Raportti selventää kuitenkin, että pelkästään koneen tuottama sisältö ei saa tekijänoikeussuojaa. Pelkkä tekstikehotteen antaminen chatbotille tai kuvageneraattorille ei riitä tekijänoikeuden saamiseen.

Raportti ei ota kantaa kiistanalaiseen kysymykseen tekijänoikeudella suojattujen teosten käytöstä tekoälyjärjestelmien kouluttamisessa ilman lupaa tai korvausta. Useat taiteilijat, kirjailijat ja uutisorganisaatiot ovat haastaneet -yrityksiä oikeuteen tekijänoikeusloukkauksista. Tekijänoikeustoimisto valmistelee erillistä raporttia näistä kysymyksistä.

Claude alkoi estää pelien kopiointia – rajoitukset haittaavat myös tavallista pelikehitystä Kommentit pois päältä artikkelissa Claude alkoi estää pelien kopiointia – rajoitukset haittaavat myös tavallista pelikehitystä

Anthropicin – on alkanut kieltäytyä joidenkin olemassa olevien videopelien uudelleenluontiin liittyvien pyyntöjen toteuttamisesta. Tom’s Hardwaren mukaan käyttäjät ovat raportoineet samalla myös ongelmista tavallisissa pelinkehitystehtävissä ja ohjelmistojen takaisinmallinnuksessa.

Claude Codeen ja Opus 5.5 -malliin lisätty ohje pyrkii estämään yksittäisen olemassa olevan pelin jäljittelyn, vaikka kopio julkaistaisiin toisella nimellä. Ohjeen tarkoituksena ei ole kieltää alkuperäisten pelien tai samaan lajityyppiin kuuluvien uusien pelien kehittämistä.

Myös omien pelien kehittäjät kertovat ongelmista

Tom’s Hardware kertoo Claude Coden GitHubiin ilmestyneistä ilmoituksista, joissa tekoäly on keskeyttänyt kehitystyön tai kieltäytynyt auttamasta pelimekaniikan toteutuksessa. Käyttäjien mukaan ongelmia on ilmennyt myös esimerkiksi omien pelien huijauksenestojärjestelmien kehittämisessä ja tietoturvatarkastuksissa.

Erillisten käyttäjäraporttien mukaan Claude on kieltäytynyt myös joistakin yleisistä takaisinmallinnustehtävistä. Ilmoitukset eivät kuitenkaan osoita, että kaikki tällainen työ olisi estetty, eikä ole varmistettu, johtuvatko peli- ja tietoturvatehtävien rajoitukset samasta muutoksesta.

Anthropic vahvisti pelien kopiointia koskevan ohjeen

PC Gamerin mukaan Anthropicin tekniseen henkilöstöön kuuluva Addy Osmani vahvisti, että Claude Codeen lisättiin Opus 5.5 -mallia koskeva ohje, jonka tarkoitus on ohjata tekoälyä pois toisten kehittäjien tiettyjen pelien kopioinnista. Osmani korosti, että alkuperäisten pelien ja käyttäjän omiin suunnitelmiin perustuvien projektien pitäisi edelleen toimia.

Osmani kehotti kehittäjiä ilmoittamaan tapauksista, joissa Claude torjuu käyttäjän omaan peliin liittyvän tehtävän. Tämä viittaa siihen, että aikoo vielä säätää rajoituksen toimintaa palautteen perusteella.

Taustalla on pelialalla kasvanut huoli tekoälyn avulla nopeasti tuotetuista pelikopioista. Rajoitusten käytännön vaikutukset ovat kuitenkin herättäneet kysymyksiä siitä, miten järjestelmä erottaa luvattoman kopioinnin laillisesta ohjelmistokehityksestä.

Lähteet: Tom’s Hardware

OpenAI-pomo Sam Altman kritisoi tekoälyn pyörittämistä omalla tietokoneella – RAM-muisti tehokkaampaan käyttöön pilvessä Kommentit pois päältä artikkelissa OpenAI-pomo Sam Altman kritisoi tekoälyn pyörittämistä omalla tietokoneella – RAM-muisti tehokkaampaan käyttöön pilvessä

:n toimitusjohtaja Sam Altman on herättänyt keskustelua näkemyksellään tietokoneiden keskusmuistin käytöstä. Altmanin mukaan rajallisen DRAM-muistin hajauttaminen yksittäisiin tietokoneisiin ei ole tekoälylaskennan kannalta erityisen tehokasta, jos muistia hyödynnetään vain pienen osan ajasta.

Altman käsitteli aihetta John Collisonin juontamassa Cheeky Pint -podcastissa. Keskustelun taustalla ovat muistipiirien korkeat hinnat sekä tekoälypalvelinkeskusten kasvava laitteistokysyntä.

Altman puolustaa pilvipalveluiden tehokkuutta

Haastattelussa Altman otti esimerkiksi paikallisesti ajettavat tekoälymallit. Hänen mukaansa osa käyttäjistä uskoo, että avoimesti saatavilla olevat mallit vähentävät palvelinkeskusten tarvetta, koska niitä voi käyttää omalla tietokoneella.

Altman piti ongelmallisena tilannetta, jossa maailman rajallista DRAM-muistia on runsaasti henkilökohtaisissa tietokoneissa mutta sitä käytetään hänen arvionsa mukaan vain noin viisi prosenttia ajasta. Hänen mielestään niukassa markkinatilanteessa muistin käyttöaste kannattaa maksimoida pilvipalveluissa.

Viiden prosentin luku on Altmanin haastattelussa esittämä arvio, ei tässä yhteydessä riippumattomasti vahvistettu mittaustulos. Kommentti koski ennen kaikkea tekoälymallien paikallista suorittamista, ei väitettä siitä, että pelitietokoneiden RAM-muisti olisi tarpeeton.

Paikallisella tekoälyllä on myös etunsa

Paikallisesti toimivat tekoälymallit voivat tarjota käyttäjälle enemmän hallintaa omiin tietoihin, toimia ilman jatkuvaa verkkoyhteyttä ja vähentää riippuvuutta pilvipalveluiden käyttörajoituksista. Tietokoneen keskusmuistia käytetään myös pelaamiseen, käyttöjärjestelmään ja muihin ohjelmiin, joten tekoälyn käyttöaste ei yksin kuvaa koko muistin hyötyä.

Muistipiirien kysynnästä on tullut merkittävä kysymys myös PC-pelaajille, sillä palvelinkeskusten investoinnit kilpailevat osin samoista tuotantoresursseista kuluttajalaitteiden kanssa. Altmanin kommentit nostavatkin esiin laajemman kysymyksen siitä, missä tekoälylaskenta kannattaa tulevaisuudessa tehdä: käyttäjän omalla laitteella vai pilvessä.

Lähteet: IGN Nordic