Teknologia

Yhdysvaltain tekijänoikeustoimisto: Tekoälyavusteiset työt voivat saada tekijänoikeussuojan riittävällä inhimillisellä luovuudella Kommentit pois päältä artikkelissa Yhdysvaltain tekijänoikeustoimisto: Tekoälyavusteiset työt voivat saada tekijänoikeussuojan riittävällä inhimillisellä luovuudella

Yhdysvaltain tekijänoikeustoimisto on julkaissut uuden raportin, jonka mukaan taiteilijat voivat saada tekijänoikeussuojan tekoälyn avulla luoduille teoksille, mikäli niissä on havaittavissa riittävästi inhimillistä luovuutta. Tämä linjaus voi merkittävästi selkeyttää tekoälytyökalujen käyttöä Hollywoodissa, musiikkiteollisuudessa ja muilla luovilla aloilla.

Kongressin kirjastossa toimiva tekijänoikeustoimisto käsittelee vuosittain noin puoli miljoonaa tekijänoikeushakemusta. Viime aikoina yhä useampi hakemus on koskenut tekoälyn avulla tuotettuja teoksia.

Tekijänoikeustoimiston johtaja Shira Perlmutter korostaa, että viraston lähestymistapa perustuu inhimillisen luovuuden keskeiseen rooliin. ”Kun tämä luovuus ilmenee tekoälyjärjestelmien käytön kautta, se nauttii edelleen tekijänoikeussuojaa,” Perlmutter toteaa.

Tekoälyavusteinen teos voi saada tekijänoikeussuojan, jos taiteilijan kädenjälki on selvästi havaittavissa. Myös tekoälyn tuottaman sisällön luova muokkaaminen tai järjestely voi oikeuttaa tekijänoikeussuojaan.

Raportti selventää kuitenkin, että pelkästään koneen tuottama sisältö ei saa tekijänoikeussuojaa. Pelkkä tekstikehotteen antaminen chatbotille tai kuvageneraattorille ei riitä tekijänoikeuden saamiseen.

Raportti ei ota kantaa kiistanalaiseen kysymykseen tekijänoikeudella suojattujen teosten käytöstä tekoälyjärjestelmien kouluttamisessa ilman lupaa tai korvausta. Useat taiteilijat, kirjailijat ja uutisorganisaatiot ovat haastaneet tekoäly-yrityksiä oikeuteen tekijänoikeusloukkauksista. Tekijänoikeustoimisto valmistelee erillistä raporttia näistä kysymyksistä.

Ruotsi kielsi tekoälyllä tehdyn hitin viralliselta listalta – Spotify-menestys ei riittänyt IFPI Swedenille Kommentit pois päältä artikkelissa Ruotsi kielsi tekoälyllä tehdyn hitin viralliselta listalta – Spotify-menestys ei riittänyt IFPI Swedenille

Ruotsissa on tehty poikkeuksellinen päätös musiikkilistojen historiassa. Tekoälyn avulla tuotettu kappale on poistettu maan viralliselta Sverigetopplistan-listalta, vaikka biisi ehti nousta korkealle Spotifyssa miljoonien kuunteluiden siivittämänä.

Kappale julkaistiin mystisen Jacub-nimisen artistin nimissä, ja se keräsi nopeasti valtavan määrän striimejä Ruotsissa. Pian kävi kuitenkin ilmi, että teos oli pääosin tekoälyn tuottama.

IFPI Sweden katsoi, että merkittävä tekoälyn käyttö rikkoo listakelpoisuuden sääntöjä, minkä vuoksi kappale todettiin virallisesti kelpaamattomaksi kansalliselle listalle.

Spotify puolestaan jatkaa kappaleen listaamista normaalisti, sillä palvelun algoritmit perustuvat puhtaasti kuunteludataan – ei siihen, kuka tai mikä musiikin on tehnyt.

Ensimmäisiä AI-kieltoja listoilla

Tapaus on yksi ensimmäisistä kerroista, kun tekoälyn tuottama musiikki on suljettu pois viralliselta kansalliselta listalta. Päätös nostaa esiin useita kysymyksiä:

  • Kuka on teoksen ”tekijä”, jos musiikin tekee algoritmi?
  • Pitääkö tekoälyprojektit merkitä eri tavalla kuin ihmisartistit?
  • Millä säännöillä listat ja palkinnot toimivat tulevaisuudessa?

Musiikkialalla käydään parhaillaan vilkasta keskustelua tekoälyn roolista luovassa työssä. Levy-yhtiöt, artistit ja alustat joutuvat määrittelemään, missä kulkee raja ihmisen ja koneen tekemän musiikin välillä – ja miten nämä pitäisi huomioida listoilla, tekijänoikeuksissa ja korvauksissa.

Asiasta on uutisoinut ensimmäisenä Yahoo.

Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään Kommentit pois päältä artikkelissa Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään

Kun tekoäly hiipii koteihin, taskuihin ja työpäiviin, osa ihmisistä tekee täyskäännöksen: ruudut kiinni ja kädet saveen, lankaan tai kirjaan. Ilmiötä kutsutaan analogiseksi elämäntyyliksi, eikä kyse ole pikaisesta digipaastosta vaan tietoisesta hidastamisesta maailmassa, jossa algoritmi ajattelee puolestamme.

Trendin kasvua on vaikea mitata tarkasti, mutta merkit ovat selviä. Yhdysvaltalaisen askarteluketju Michael’sin mukaan “analogisiin harrastuksiin” liittyvät haut ovat kasvaneet puolessa vuodessa 136 prosenttia. Ohjatut askartelupaketit myivät vuonna 2025 peräti 86 prosenttia enemmän, ja erityisesti niin sanotut mummoharrastukset, kuten neulominen, ovat räjähtäneet suosioon. Lankapaketit nousivat haussa huimat 1 200 prosenttia yhdessä vuodessa.

Monille analogisuus on vastalääke doomscrollaukselle ja tekoälyn tuottamalle sisällölle, joka tuntuu toistavalta ja sieluttomalta. 25-vuotias Shaughnessy Barker Kanadasta on vienyt ajatuksen pitkälle: hänellä on lankapuhelin, kasettikokoelma ja käsin kirjoitettuja kirjeitä. “Internetissä kaikki on nykyään tehty voittoa varten, ei iloksi”, Barker tiivistää ja kutsuu itseään suoraan tekoälyn vastustajaksi.

Myös CNN:n toimittaja Ramishah Maruf testasi analogista elämää palaamalla kahdeksi päiväksi 1990-luvulle: ei älypuhelimia, ei Alexaa, ei tekoälyä. Tilalle tulivat kirjat, neulominen ja filmikamera. Kokemus paljasti, ettei analogisuus tarkoita teknologian vihaamista, vaan sen rajaamista – päätöstä siitä, kuka kerää tietoa kenestä ja milloin.

Analoginen trendi ei todennäköisesti syrjäytä tekoälyä, mutta se muistuttaa yhdestä asiasta: joskus merkityksellisintä ei ole tehokkuus tai älykkyys, vaan se, että saa tehdä jotain hitaasti, käsin ja ilman kirkkaan sinistä ruutua.