Teknologia

PS5 Pro:n tekoälyyn perustuva teknologia parantaa pelien grafiikkaa merkittävästi Kommentit pois päältä artikkelissa PS5 Pro:n tekoälyyn perustuva teknologia parantaa pelien grafiikkaa merkittävästi

PS5 Pro:n uusi PSSR-teknologia, joka perustuu tekoälyyn, parantaa pelien grafiikkaa merkittävästi. Tekoäly analysoi pelikuvaa ja tuottaa tarkempia ja yksityiskohtaisempia kuvia. Tämä tarkoittaa, että pelaajat voivat nauttia paremmasta pelikokemuksesta ilman, että laitteiston vaatimukset kasvavat liikaa.

PSSR on Sonyn ja AMD:n yhteistyössä kehittämä teknologia, joka käyttää koneoppimista parantaakseen pelien grafiikkaa. Se toimii analysoimalla pelikuvaa ja ennustamalla, miltä kuva näyttäisi korkeammalla resoluutiolla.

Tekoälypohjaiset grafiikkateknologiat, kuten PSSR, mullistavat peliteollisuuden. Ne mahdollistavat realistisempien ja mukaansatempaavampien pelikokemusten luomisen. Lisäksi ne alentavat laitteistovaatimuksia, mikä tekee pelien pelaamisesta entistä laajemmalle yleisölle mahdollista.

Tulevaisuudessa voimme odottaa näkevämme tekoälyn hyödyntämisen yhä laajemmin eri pelialustoilla ja -genressä. Tekoäly mahdollistaa entistä älykkäämpiä ja mukautuvaisempia pelejä, jotka tarjoavat pelaajille unohtumattomia kokemuksia.

Nvidian hinnankorotus uhkaa räjäyttää näytönohjainten hinnat Kommentit pois päältä artikkelissa Nvidian hinnankorotus uhkaa räjäyttää näytönohjainten hinnat

Näytönohjainten hinnat eivät ole hetkeen olleet pelaajien puolella, ja nyt luvassa voi olla lisää huonoja uutisia. Uuden vuodon mukaan Nvidia on alkanut veloittaa näytönohjainvalmistajilta aiempaa enemmän GPU- ja muistipaketeista, mikä voi lopulta näkyä kuluttajahintojen nousuna.

Taiwanilaisen Benchlife-sivuston mukaan Nvidia ilmoitti yhteistyökumppaneilleen jo 16. tammikuuta, että kaikki GDDR6- ja GDDR7-muistia sisältävät GPU-paketit kallistuvat. Kyse ei ole yksittäisistä siruista, vaan kokonaisuuksista, joissa grafiikkapiiri ja sille varattu videomuisti myydään yhtenä pakettina. Hintojen tarkkaa nousua ei ole kerrottu julkisesti, mutta muutos osuu suoraan valmistajien katteisiin.

Tilannetta hämmentää se, ettei Nvidia ole toistaiseksi muuttanut virallisia suositushintoja tai kommentoinut asiaa avoimesti. Videocardzin lähteiden mukaan Nvidia saattaa toisaalta niellä osan VRAM-muistien hinnannoususta itse, jotta kumppanit eivät joutuisi heti siirtämään koko korotusta kuluttajille. Kuinka kauan tämä tasapaino kestää, on kuitenkin täysin auki.

Kokonaiskuva on silti selvä, eli muistien hinnat nousevat, GPU-saatavuus on ajoittain tiukkaa tekoälybuumin vuoksi ja päivityksestä on tulossa entistä kalliimpaa. Hyvä uutinen on, että kaupoissa on yhä tarjontaa, ja etenkin edullisemmassa päässä hinnat ovat vielä kohtuullisia.

Jos olet päivittämässä vanhemmasta GTX- tai RTX 20–30 -sarjan kortista tai AMD:n RX 5000 -sarjasta, vaihtoehtoja löytyy edelleen. Esimerkiksi RTX 5060 on saanut kritiikkiä vähäisestä muistimäärästään, mutta se riittää mainiosti useimpiin 1080p- ja 1440p-peleihin. Kortin suositushinta on noin 280 euroa, ja toistaiseksi se on myös hyvin saatavilla ennen kuin mahdolliset hinnankorotukset ehtivät iskeä kunnolla.

Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään Kommentit pois päältä artikkelissa Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään

Kun tekoäly hiipii koteihin, taskuihin ja työpäiviin, osa ihmisistä tekee täyskäännöksen: ruudut kiinni ja kädet saveen, lankaan tai kirjaan. Ilmiötä kutsutaan analogiseksi elämäntyyliksi, eikä kyse ole pikaisesta digipaastosta vaan tietoisesta hidastamisesta maailmassa, jossa algoritmi ajattelee puolestamme.

Trendin kasvua on vaikea mitata tarkasti, mutta merkit ovat selviä. Yhdysvaltalaisen askarteluketju Michael’sin mukaan “analogisiin harrastuksiin” liittyvät haut ovat kasvaneet puolessa vuodessa 136 prosenttia. Ohjatut askartelupaketit myivät vuonna 2025 peräti 86 prosenttia enemmän, ja erityisesti niin sanotut mummoharrastukset, kuten neulominen, ovat räjähtäneet suosioon. Lankapaketit nousivat haussa huimat 1 200 prosenttia yhdessä vuodessa.

Monille analogisuus on vastalääke doomscrollaukselle ja tekoälyn tuottamalle sisällölle, joka tuntuu toistavalta ja sieluttomalta. 25-vuotias Shaughnessy Barker Kanadasta on vienyt ajatuksen pitkälle: hänellä on lankapuhelin, kasettikokoelma ja käsin kirjoitettuja kirjeitä. “Internetissä kaikki on nykyään tehty voittoa varten, ei iloksi”, Barker tiivistää ja kutsuu itseään suoraan tekoälyn vastustajaksi.

Myös CNN:n toimittaja Ramishah Maruf testasi analogista elämää palaamalla kahdeksi päiväksi 1990-luvulle: ei älypuhelimia, ei Alexaa, ei tekoälyä. Tilalle tulivat kirjat, neulominen ja filmikamera. Kokemus paljasti, ettei analogisuus tarkoita teknologian vihaamista, vaan sen rajaamista – päätöstä siitä, kuka kerää tietoa kenestä ja milloin.

Analoginen trendi ei todennäköisesti syrjäytä tekoälyä, mutta se muistuttaa yhdestä asiasta: joskus merkityksellisintä ei ole tehokkuus tai älykkyys, vaan se, että saa tehdä jotain hitaasti, käsin ja ilman kirkkaan sinistä ruutua.